Miksi on niin kamalaa että syön vähän vähemmän kuin ns. normaali ihminen? Tämä tekee minut onnelliseksi. Juuri nyt minulla on todella toiveikas ja iloinen olo, ja on ollut oikeastaan koko sen ajan kun sain syömiseni kontrolliin. Jos Ana tekee minut iloiseksi, miksi minun pitäisi kävellä pois sen luota? Tuleehan niitä ahdistuskohtauksia, mutta niin tulee ilman Anaakin. Elän ihan normaalia elämää. Näen kavereita, ikävöin rakasta, kuntoilen ja kirjoitan. Olen ihan normaali muuten, paitsi että en syö niin paljon kuin useimmat.
Minulla on vielä paljon varaa laihtua ennen kuin olen lähelläkään vaarallista alipainoa. Enkä oikeastaan edes tähtää siihen. Haluan vain olla kaunis.
Onkohan minulla edes syömishäiriötä? Pystyn taas ajattelemaan muutakin kuin ruokaa, toisin kuin silloin kun minulla oli bulimia. Olen taas aktiivinen ja paljon vähemmän masentunut. Minulla on taas haaveita ja unelmia, ja ajatuskin itsemurhasta tai viiltelystä tuntuu ihan typerältä ja järjettömältä. Miksi turvautua sellaisiin konsteihin jotka vaan pidemmän päälle lisää ahdistusta?
Ana ei tee oloani pahemmaksi. Se antaa minulle pari uutta ilon ja ylpeyden aihetta. Se ei ole koko elämäni, se on enemmänkin harrastus. Joka päivä kun syön tarpeeksi vähän, ja kun paino tippuu edes hiukan, on uusi voitto, uusi ylpeydenaihe ja merkintä positiivisiin asioihin elämässäni. Olen pitkästä aikaa taas ollut tyytyväinen itseeni, kun olen huomannut laihtuneeni ja pystyväni oikeasti kontrolloimaan itseäni.
Sen kyllä voisin tehdä, että oppisin hyväksymään sen että joskus saa syödä vähän enemmän enkä enää oksentelisi ollenkaan. Sehän tässä epäterveintä on. Minun ei ehkä pitäisi olla ihan näin tiukalla linjalla, koska se huolestuttaa läheisiäni ja enkä tahdo sitä.
Mutta muistakaa nyt kuitenkin että tää on osa elämääni ja olen ihan tyytyväinen siihen. Ei tässä ole mitään sen kummempaa kuin että laihdutan ja että se on henkireikäni ja antaa sisältöä päivään. Vie ajatuksia pois kaikesta paskasta.
17 kommenttia:
vaikka sun tavotteena et nyt olis alipaino ja tällä hetkellä laihduttaminen on helppoa ja se tuntuu hyvältä, anoreksialla on tapana kiristää otettaan huomaamatta ja lopulta se aiheuttaa enemmän ahdistusta kuin onnistumisen tunteita... en yritä saarnata, vähän vaan herätellä järkeä. Toisaalta kai tiedät kaiken tämän itsekin, toivon vaan ettet menettäisi itseäsi täysin anoreksian pauloihin.
Tiedän, että tämä seuraava mitä sanon voi sinusta tuntua pahalta, mutta sanon tämän silti, sillä olisin itsekin halunnut, että minulle olisi sanottu näin silloin, kun asiat olivat vielä hyvin sekaisin.
Lopeta tuo hengelläsi leikkiminen. Anoreksia EI IKINÄ tuo onnea. Se vain havittelee sinut kynsiinsä ja tappaa. Se ei ole harrastus tai elämäntapa. Se on hirveä sairaus, josta jää kamalat jäljet ja tiedän tämän neljän vuoden anoreksian jälkeen. Jos nyt lähdet sen kelkkaan paluuta ei ehkä enää koskaan ole. Siihen ihan oikeasti kuolee. Laihduttaminen on tyhmää ja haaskaat nyt vain turhiin toiveisiin kallista aikaa. En halua olla ilkeä, mutta olisin antanut mitä vain, jos joku olisi tullut sanomaan minulle näiden kuluneiden fraasien (jotka lisäsivät haluani olla laiha ja pieni) "Hui kamala kun sä olet laiha" "Voi sinua sun pitäisi kyllä syödä", siljasta "HALOO! Mietis nyt mitä sinä olet tekemässä. Tossa ei ole mitään hienoa ei mitään järkeä. Toi kaikki on oikeasti ihan sairasta!"
Toivottavasti tulet joskus ymmärtämään miksi sanoin näin.
Oletko mahdollisesti trolli? Ei tässä blogissa ole järjen hiventä. Minkä ikäinen olet?
Olen itse ruumiinrakenteeltani hoikka ja useasti ihmiset juuri kauhistelee, että olen "kamalan laiha" ja että minun pitäisi syödä enemmän. No, tosiasia on, että syön kuin hevonen ja RAKASTAN ruokaa. Minulla ei siis ole syömishäiriöistä pelkoa, vaikka esim. käteni ovat kuin tikut. Katsoessani kuviasi tunsin itseni kuitenkin pulleroksi. Tiedän, että se saattaa kuullostaa sinusta hienolta, mutta näät itsesi väärässä valossa. Et näytä tai kuullosta terveeltä. Olen pahoillani, mutta se on karu tosiasia, jonka toivottavasti sinäkin vielä jonain päivänä ymmärrät.
Voi Luoja, että sinä kirjoitat hyvin. Sinun tekstisi lipuu eteenpäin ja vie mukanaan. Kiitos.
saanks kysyä et kuinka paljon painat? Entä kuinka pitkä? T: 164cm/41.4kg
Soulmate. Aivan kuin lukisi omaa tekstiä, 10 vuotta sitten! Voit joko tarttua ongelmaasi nyt, tai nauttia tuosta olostasi kunnes olet hieman vahvempi ja elämää kokeneempi. Minusta kuulostat tällä hetkellä onnelliselta ja se on tärkeintä,mutta taidat itsekin tietää että jos menet liian pitkälle tarvitset apua. Jossakin vaiheessa sinun pitää puuttua ongelmaasi, oli se sitten nyt tai 10 vuoden päästä. Kuulostaa hyvältä, jo se että, syöt,mutta vähän, sillä pysyt hengissä!!
Muista kuitenkin se,että elät itsesi takia. Sinun pitää rakastaa itseäsi eniten koko maalimassa! Muista tämä,olet vielä nuori. Pidä huolta itsestäsi!
Sinulla on kiehtova blogi! Liityin lukijaksi. :)
Voi rakas pieni ihminen. Lopeta hengelläsi leikkiminen. Ymmärrä jo, että se kuva minkä näet peilistä ei ole totta. Se mitä kuvittelet itsestäsi ei ole totta. Kun jokainen meistä katsoo kuviasi, näemme laihan luurangon. Ihan oikeasti. Miksi valehtelisimme sinulle? Syö, ennen kuin kuihdut kuolemaan. Anoreksia tappaa. Se hajottaa ja tekee sinut sirpaleiksi. Onnellista päivää et näe sen kanssa. Sinulla on syömishäiriö. Anoreksia yrittää saada sinut ajattelemaan että sinulla ei mitään syömishäiriötä olekkaan ja että tämä on vaan oikein. Ja jos sanot että haluat syödä vähemmän kuin muut, koska se on oikein: se ei todellakaan ole. Olet niin luuranko että kuolet pian, hajoat jos et lopeta. Hae apua. Niin ehkä heräät vielä kauniiseen aamuun. Haluatko kärsiä itseinhosta koko loppuelämäsi joka on niin arvokas? Vai haluatko nukahtaa onnellisena ja herätä iloisena? Valitse. Enkä minäkään valehtele tai tarkoita mitään pahaa. Haluan että heräät tappavasta painajaisestasi. Hae apua.
Sinä et ole normaali, normaalit ihmiset ei koita tappaa itseänsä olematta syömättä. Oma päätös tietenkin mitä teet, mutta ajattelisit myös sinun lähellä olevia ihmisiä, miltä heistä tuntuu ? Ja et todellakaan ole kaunis noin laihana. Vaikka mitä ajattelisit. Terve ihminen on kaunis ja sinä olet sairas.
Tuota en halua loukata mutta tu on järkyn vaarallista. Voit kuolla. Itse olen hieman alipainoinen mutta Se on mielestäni kamalaa.
Jos sä et itse nää ongelmaasi, etkä halua tehdä sille mitään, oot pulassa. Tajuat sen vasta kun on liian myöhäistä. "onko se nyt niin kamalaa jos syön vähemmän kun ns. normaali ihminen" Kyllä se on, kun kyse on noin suuresta erosta.
mielestäni on hienoa että haluaa olla kaunis muta muista ei se laihaks tuleminen siihen auta oo oma ittes ja oo onnellisempi ku nyt ja pahoittelen pisteet ja pilkut jäi yms mut mä haluisin olla tooosi laiha mut oon tälläne syön normaalisti syön kyl enemmä salattii mut liikun paljon mut on se hienoa että yrität mut lopuks elämä vaa on ohi aiemmi tolla tavalla ja onko sulla jotain esim. insta sc ja muita ja mitkä niitte nimet on tai sit wa :)
Kyllä aina itse tiedät koska pitää lopettaa. Läheiset väittää että olen sairaaloisen laiha mutta minähän vain yritän pitää linjoat kunnossa. Jatka samaan malliin
Kommentoin aika vanhaan postaukseen. Toivon , että oot vielä hengissä, koska et ainakaan näiden tekstien mukaan pidä anoreksiaasi ongelmana. Tiedä, että meillä on vain yksi elämä, eikä se ole tehty tuhottavaksi. Ole kiltti, hae apua, jos olet edes elossa❤
Anorexia on hirvittävä sairaus. Etkö näe itseäsi? Olet ehkä kaunis, mutta näytät silti riutuneelta ja puoliksi luurangolta.
Lähetä kommentti